Siirtolaisuus on liittynyt Yhdysvaltojen historiaan kiinteästi. Maa rakennettiin pitkälti Euroopasta saapuneiden ihmisten voimin moderniksi teollisuusvaltioksi, mutta sittemmin siirtolaisuus on kanavoitunut erityisesti Meksikon vastaiselle rajalle. Tulijoita on tällä hetkellä kaikkialta maailmasta ja laittomien siirtolaisten ympärillä toimii organisoitua ihmissalakuljetusta harjoittava rikollisuus. Koska raja-alue on yli 3000 kilometrin mittainen, sen aukoton valvominen muodostuu erittäin haastavaksi. Kiinniotettujen laittomien tulijoiden määrä on laskettu vuositasolla miljoonissa.

Siirtolaisuuden myötä Yhdysvaltojen väestön etnisestä rakenteesta muodostuu monimuotoinen ja värikäs. USA:sta onkin tullut kaikkialta maailmasta saapuvien ihmisten kohtauspaikka. Monimuotoisuudesta huolimatta poliittinen ja kulttuurillinen valta-asema on säilynyt englantia puhuvalla eurooppalaistaustaisella väestönosalla. Tulevaisuudessa tämä joukko on kuitenkin jäämässä vähemmistöksi. Huomion arvoinen seikka on myös se, että useimpien kehittyneiden maiden tapaan Yhdysvaltain väestö on ikääntymässä, mikä heijastuu moniin yhteiskunnan toimintoihin.

Kaksipuoluejärjestelmästä tunnettu valtio on jakautunut vahvasti suhteessaan siirtolaisiin. Demokraatit suhtautuvat tulijoihin suopeammin, kun taas republikaanit ovat jo pitkään tehneet laittomista siirtolaisista vaaliaseen. Donald Trump nousi presidentiksi vuonna 2016 pitkälti juuri siirtolaisvastaisella agendalla. Joe Bidenin hallinto (vuosina 2021–2025) toi puolestaan mukanaan liberaalimman politiikan tähänkin vaikeaan kysymykseen. Bidenin valtakauden jälkimmäisellä puoliskolla laittomien siirtolaisten aiheuttama ongelma kuitenkin kriisiytyi vahvasti ja sillä oli suuri merkitys Tumpin kannatuksen kasvulle ja sen myötä uuden presidenttikauden toteutumiselle.

USA on pyrkinyt patoamaan siirtolaisuutta rakentamalla rajalle esteaitaa aina 1990-luvulta alkaen. Varsinaisen sysäyksen rakentaminen sai Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella, jolloin ”siirtolaismuurista” tuli yksi hänen poliittisista pääteemoistaan. Presidentti Bidenin hallinnon aikana työtä jatkettiin ja selvää on, että työskentely hankkeen parissa jatkuu myös Trumpin toisella kaudella. Arkielämän realiteetit kuitenkin osoittavat, etteivät edes muurit kykene täysin estämään paremman elämän toivossa etenevää ihmisvirtaa.

Trumpin agendalla on pitkään ollut vaatimus laittomasti maassa oleskelevien siirtolaisten palauttamisesta etelärajan taakse. Tässä kontekstissa ajatus massiivisista vastatoimista palautuu 1950-luvun puoliväliin, jolloin Yhdysvalloista karkotettiin yli miljoona Meksikosta saapunutta laitonta siirtolaista. Tuolloin elettiin presidentti Eisenhowerin valtakautta. Heti ensi töikseen Trumpin hallinto käynnistikin karkotukset, jolloin mm. Boliviaan lähetettiin ihmisiä amerikkalaisilla sotilaskoneilla. Kun kohdemaa ei suostunut antamaan koneille laskeutumislupaa, Trump määräsi bolivialaistuotteille kovat tuontitullit. Bolivia taipuikin nopeasti vastaanottamaan kansalaisensa takaisin Yhdysvalloista.

Trumpin kova siirtolaispolitiikka toimii, mutta vaikeuttaa normaalia maahanmuuttoa. Ongelma näyttäytyy myös vanhentunut maahanmuuttolainsäädäntö. Yhdysvaltain rajavartijat pysäyttivät keväällä 2025 kuukausitasolla tarkasteltuna vain murto-osan siitä luvattomien rajanylittäjien määrästä, joka oli ollut liikkeellä vuotta aiemmin. Todellista pyrkijöiden määrää ei tiedä kukaan, mutta kiinni jääneiden määrän romahtaminen kertoo karkeasti pyrkijöiden kokonaismäärästä. Vuoden 2025 luvut ovat historiallisen pieniä, joten presidentti Trumpin on katsottu onnistuneen tämän pitkäkestoisen ja vaikean ongelman ratkaisemisessa. Käytettyjen keinojen osalta voidaan toki esittää perustellusti kritiikkiä. Laittomaan siirtolaisuuteen on perinteisesti yhdistynyt myös huumeiden salakuljetusta, mutta sen suhteen ei ole käytettävissä luotettavaa tietoa kiristyneiden rajaturvallisuustoimenpiteiden muutosvaikutuksista.

Laittoman siirtolaisuuden peruskysymys yhdistyy USA:ssa vahvasti käytännön tarpeisiin. Kausi- ja matalapalkka-alojen työntekijöistä on dynaamisessa kansantaloudessa jatkuva tarve. Erityisesti maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa toimitaan pitkälti laittomasti maahan tulleiden siirtolaisten työpanoksen varassa. Jos näihin raskaisiin töihin palkattaisiin muita, nostaisi uusi tilanne elintarvikkeiden hintatasoa ja sillä olisi puolestaan monia seurausvaikutuksia. Useimmat laittomat siirtolaiset haluavatkin Yhdysvaltoihin juuri siksi, että tarjolla on työtä ja sen myötä heille mahdollistuu merkittävästi parempi elintaso kuin lähtömaissa.