Suomi – teknologianäkymä
| Suomi – teknologianäkymä | |
| Teknologiariippuvuus | Teknologia on vahvasti läsnä ihmisten arjessa. Osalle meistä kehittyy epätasapainotila teknologisten resurssien saatavuuden ja niiden käytön välille – syntyy teknostressiä. Teknologiariippuvuutta hyödynnetään laajalti myös rikolliseen toimintaan. Erilaiset verkossa toteutetut huijaukset ovat arkipäivää myös Suomessa. Osassa tätä laajaa kenttää operoi myös valtiojohtoisia toimijoita, jotka toteuttavat erilaisia hybridioperaatioita. |
| Inhimillinen ulottuvuus | Teknologioiden esiinmarssi on syntynyt pitkälti tarpeesta helpotta/korvata ihmisen tekemää työtä. Toisaalta teknologiariippuvuus on synnyttänyt kokonaan uusia ongelmia, joissa ihmisen henkinen hyvinvointi heikentyy. Erityisen riskiryhmän muodostavat nuoret. Varusmiespalveluksen aloittavien nuorten tarinat kertovat paljon nykyhetkestä. Yli 16 % tammikuussa 2025 palveluksensa aloittaneista oli keskeyttänyt kesään mennessä. Yleisin syy palveluksen päättymiseen löytyy mielenterveyden ongelmista. Elämä varuskunnissa poikkeaa merkittävästi totutusta ja siitä muodostuu monelle ylitsepääsemätön ongelma. |
| Automatisoituva työ | Teknologioiden kehittyminen on mahdollistanut laajahkon työtehtävien automatisoinnin. Teollisuuden tuotantoprosesseissa tämä on ollut arkipäivää jo hetken ja nyt automaatio on työntymässä erityisesti tavaralogistiikkaan. Työn automatisointi johtaa siihen, että yritykset hyödyntävät vain laajassa kansainvälisessä käytössä olevia teknologioita. Syntyy vaihtoehdottomuutta, jossa etenkään pienille Suomen kaltaisille maille ei jää juurikaan liikkumatilaa. Työntekoa avustavat teknologiat syntyvät pitkälti Kiinassa, mutta osin myös Yhdysvalloissa. |
| Teknosota | Teknologinen vallankumous työntyy vauhdilla myös sodankäyntiin. Tiedustelua, valvontaa ja asevaikutuksen käyttämistä koskevassa päätöksenteossa on tekoälyllä jo nyt keskeinen rooli. Tekoälyä on hyödynnetty laajalti esimerkiksi Gazan sotatoimissa. Erilaiset asejärjestelmät ovat siirtymässä asteittain kohti autonomisuutta. Vaikka kansainvälisissä puheenvuoroissa korostetaankin inhimillisen päätöksenteon merkitystä, näyttää automaatiokehitys kuitenkin etenevän nopeasti. Ukrainan rintamalla on jo nähty tätä käsitystä vahvistavia sotilasoperaatioita. Fyysisen vaikuttamisen ohella tekoälypainotteinen sota kohdistuu myös ihmismieleen. Kognitiivisen sodankäynnin tarkoituksena on murtaa yhteiskunnan sisäinen yhtenäisyys disinformaatiota levittämällä. Kiina ja Venäjä toteuttavat tähän liittyviä operaatioita suhteessa länsimaihin. |
| Tiedonhankinta | Yksittäisen ihmisen käytössä oleva tietomäärä on moninkertaistunut teknologisen vallankumouksen myötä. Tässä uudessa tilanteessa muodostuu kriittiseksi kyky arvioida tiedon luotettavuutta. Yhä useampi meistä hankkii suuren osan tiedosta sosiaalisesta mediasta, jolloin myös altistutaan laajalti valtiojohtoisten toimijoiden harjoittamalle tietoiselle manipuloinnille. Erityisen ongelman muodostaa nuorten ihmisten käyttämä tiedonhankintatapa. Tutkimusten mukaan suomalaisten nuortenkin keskuudessa kiinalaisesta Tiktokista hankitaan valtaosa kaikesta tiedosta. Tähän sisältyy monia vaaroja, jotka saattavat jatkossa horjuttaa laajalti demokraattista yhteiskuntaamme. Tiktok-riippuvaisen ihmisjoukon ajattelu on helppo ohjailla tätä somealustaa hallinnoivien tahojen haluamaan suuntaan. |
