Suomi – geopoliittinen näkymä
| Suomi – geopoliittinen näkymä | |
| Itäraja ja Lappi | Pitkä itäraja – noin 1300 km – kytkee Suomen, EU:n ja Naton Venäjän välittömään vaikutuspiiriin. Mittasuhteet ovat erityinen haaste rajavalvonnalle, mutta myös sotilaalliselle suunnittelulle. Harvaan asuttu Lappi on oma erityiskysymyksensä. EU on läsnä itärajalla erityisesti droonimuurin rakentamiseen liittyen. Nato puolestaan valmistautuu ottamaan laajempaa vastuuta Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien puolustuksesta. Ensimmäiset Suomen tilaamat F-35 koneet sijoitetaan Rovaniemelle. |
| Merialueet | Itämeren alue on Suomelle logistisesta näkökulmasta kriittinen, sillä korvaavia yhteyksiä on lännen suuntaan vaikea rakentaa. Viime aikoina on tutkittu mahdollisuutta hyödyntää Narvikin satamaa Norjassa kriittisten kuljetusten varmistamiseen. Ne ohjattaisiin rautateitse Pohjois-Ruotsin kautta Suomeen. Pietarin kaupungin ja Venäjän öljysatamien sijainti Suomenlahden pohjukassa aiheuttaa pysyvän alueellisen jännitteen. Jälkimmäisiin suuntautuva alusliikenne tuottaa mittavat ympäristöriskit maamme etelärannikolle. |
| Ahvenanmaa | Ahvenanmaa on Suomen akilleen kantapää, sillä kansainväliset sopimukset kieltävät Puolustusvoimien pysyvän läsnäolon alueella. Saarimaakunnan keskeistä sijaintia Pohjois-Itämeren alueella ilmentää Maarianhaminassa toimiva Venäjän konsulaatti. Ahvenanmaa on sotilasstrategisesti tärkeä alue, jonka hallinta olisi konfliktin sattuessa myös Venäjälle merkittävä kysymys. Tätä problematiikkaa onkin Suomessa jouduttu pohtimaan vuosikymmenten saatossa paljon. Kyseeseen tulisi eskalaatiotilanteessa konkreettinen kilpajuoksu Ahvenanmaalle. |
| Nato-jäsenyys | Suomen Nato-jäsenyyteen johtanutta polkua ei voida pitää johdonmukaisena tai rationaaliseen päättelyyn perustuneena prosessina. Venäjän kasvava sotilaallinen aggressio jätettiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa päätöksenteossa huomiotta ja turvallisuustilanteen radikaaliin muutokseen havahduttiin vasta helmikuussa vuonna 2022. Jäsenyys itsessään näyttäytyy kuitenkin rationaalisena valintana vuonna 2026. Jäsenyyteen johtanut hakuprosessi eteni maaliinsa noin vuodessa. Muuttuneen tilanteen myötä Suomen geopoliittinen asema on selkiytynyt, mutta siihen liittyvien seurausvaikutusten kattavaa arviointia on vielä mahdotonta toteuttaa. Kun aseet jonain päivänä vaikenevat Ukrainassa, tämäkin asia nousee paremmin parrasvaloihin. |
| Riippuvuudet | Suomea ilmentää turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä vahva riippuvuus Yhdysvalloista. Sen seurauksena ajaudumme väistämättä osaksi suurempaa geopoliittista kenttää, missä vastakkainasettelua ilmenee etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinan välisissä suhteissa. Trumpin toiselle virkakaudelle on tyypillistä, ettei USA:lle ole tärkeää pitää kiinni vanhoista liittolaissuhteistaan, vaan olennaista on edistää amerikkalaisten etua kaikissa olosuhteissa. Tuon edun määrittely on kuitenkin hyvin tilannesidonnaista, joten kattava ennakoiminen on vaikeaa. Maamme on muun Euroopan tapaan riippuvainen Kiinasta. Erityisesti se näkyy harvinaisten maametallien kohdalla, joiden louhintaa ja jalostusta Kiina dominoi. Suomella olisi edellytykset purkaa tätä haitallista riippuvuutta, sillä maassamme on eurooppalaisittain mittavat maametalliesiintymät. |