Pohjoiselle alueelle muodostui kylmän sodan aikana huomattava merkitys. Kysymys oli erityisesti siitä, että alueen kautta kulki lyhyin reitti vaikuttaa ohjuksin tai pommikonein Yhdysvalloista Neuvostoliitoon ja päinvastoin. Vastakkainasettelun kadottua pohjoista pidettiin pitkään matalan jännitteen alueena, mutta eturistiriitojen kärjistymisen myötä arktisen seudun merkitys on noussut uudelleen parrasvaloihin. Taustatekijänä vaikuttaa ilmastonmuutos ja sen aiheuttama Jäämeren jääpeitteen häviäminen. Akuutti muutosvaikutus on puolestaan Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa, sillä se voi johtaa arktisella alueella paluuseen kylmän sodan kaltaiseen asetelmaan.

Kasvava kiinnostus arktiseen seutuun ei kuitenkaan liity pelkästään sotilaallisiin kysymyksiin. Näkymä on aiempaa vahvemmin talouspainotteinen. Alueen luonnonvarat kuin uudet merireititkin sisältävät mittavan potentiaalin, jonka hyödyntämisestä ovat kiinnostuneet niin Yhdysvallat, Kiina kuin Venäjäkin. Arktisen seudun merijää onkin kutistunut lähes 40 % viimeisten 38 vuoden aikana USA:n viranomaisten mukaan. Ilmastoasiantuntijoiden jakaman yleisen käsityksen perusteella arktinen alue lämpeneekin muuta maailmaa selvästi nopeammin.

Jäämeren sulaminen mahdollistaa nykyistä lyhyemmät merireitit Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. Tässä kolmiossa yhdistyy peräti noin 75 % maapallon väestöstä. Tuon ihmisjoukon tarvitsemasta globaalista tavaraliikenteestä 90 % kulkee meritse ja rahdin määrän ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana. Arktisten alueiden merikuljetuspotentiaali nouseekin merkittävään rooliin seuraavien 20–30 vuoden kuluessa. Juuri nyt suurvallat valmistautuvat kohtamaan muutoksen ja siihen yhdistyy esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Suomen välillä vuonna 2025 sovittu suuri jäänmurtajakauppa. Arktisella alueella ei kyetä toimiaan ilman erityiskalustoa ja sitä on maailmalla rajallisesti tarjolla.

Venäjällä on arktisella alueella mittavasti toimintaa ja erityisolosuhteisiin liittyvää osaamista. Pysyvä tukikohtaverkko Pohjoisen Jäämeren rannikolla takaa sille myös mahdollisuuden vaikuttaa alueen tulevaan hyödyntämiseen. Valtion heikon taloustilanteen vuoksi keskeiseksi muodostuvat taloudelliset kysymykset, missä merkittävää roolia näyttelevät fossiilienergia ja erilaiset mineraalivarat. Paljon jää riippumaan siitä, miten valtiontalouden tilanne kehittyy käynnissä olevan sodan myötä. Strateginen kumppanuus Kiinan kanssa voi myös heijastua Venäjän toimiin arktisella alueella niitä lisäävästi.

Osa Yhdysvalloista sijaitsee Venäjän tavoin arktisella alueella, josta muodostuukin suurvallalle niin turvallisuuteen kuin talouteenkin liittyviä geopoliittisia merkityksiä. Maa suuntaa arktiselle alueelle kuitenkin selkeästi Venäjän jäljessä, mikä johtuu pitkälti jäänmurtokapasiteettiin liittyvistä puutteista. Ongelma on myös maantiede, sillä Alaskan erillään emämaasta sijaitseva osavaltio muodostaa ainoan fyysisen kosketuspinnan arktiselle alueelle. Presidentti Trumpin puheita Grönlannin ostamisesta tai sotilaallisesta haltuunotosta pidettiin Euroopassa outoina alkuvuodesta 2025, mutta niiden taustalla vaikuttaa reaalipolitiikka. Vuoden 2026 alussa asiaan liittyvä vastakkainasettelu kriisiytyi, eikä tilanne ole selkiytynyt. Grönlanti on sijaintinsa puolesta avainasemassa suhteessa uhkana pidettyyn Venäjään. Erilliset asiakysymyksensä muodostavat 1) luonnonvarat ja kaukaisen 2) Tanskan kyky puolustaa saarta.

Myös Kiinalla on geopoliittinen intressi olla läsnä arktisella alueella. Koska sillä ei kuitenkaan ole fyysistä kosketuspintaa pohjoiseen, Kiina toimii Venäjän kanssa solmitun kumppanuuden kautta. Juuri nyt tuo yhteistyö ei ole vielä merkittävää, mutta se kasvanee alueen hyödyntämismahdollisuuksien lisääntymisen myötä. Kyetäkseen osallistumaan arktisen alueen laajempaan käyttöönottoon, Kiina tarvitsee aluskalustoa, joka on jäissäkulkukelpoista ja sen lisäksi erillisiä jäänmurtajia. Maalla on jo nyt niitä tutkimuskäytössä, joten teollinen kapasiteetti ja tuotannollinen läpäisykyky huomioiden alusmäärän kasvattaminen tapahtunee nopeasti.