Vuoden 2008 finanssikriisi käynnistyi Yhdysvalloista ja sai aikaan mittavia vaikutuksia ympäri maailman. Sen jälkeen USA:n talous on kuitenkin ollut kasvu-uralla, jonka vahvuus on noin kaksinkertainen EU-alueeseen verrattuna. Myös yritysten voitot ja osakekurssit ovat näyttäytyneet merkittävinä, kun niitä verrataan vastaavaan kehitykseen EU-maissa. Yhdysvaltain taloudellisen ylivoiman ilmentymänä toimii esimerkiksi maan osakemarkkinoiden ennätysmäisen suuri, jopa 75 % osuus kehittyneen maailman osakemarkkinoiden markkina-arvosta. Maan vahvuudet ovat teknologiaosaamisessa ja kehittyneissä pääomamarkkinoissa.

Vahvalla talouskehityksellä on kääntöpuolensa, sillä samanaikaisesti Yhdysvallat on velkaantunut rajusti. Kuvattu kehitys vahvistui vuoden 2008 finanssikriisin myötä, jolloin keskuspankkien rooli kasvoi merkittävästi ympäri maailman. Toimenpiteet keskittyivät erityisesti valtioiden velkojen monetisointiin, missä keskuspankki luo rahaa tyhjästä. ”Setelien painamisella” ostettiin valtion velkakirjoja. Näin mahdollistuivat suuremmat alijäämät valtioiden budjetteihin ja korot jäivät maltilliselle tasolle.

Vuoden 2025 alkupuolella USA:n valtionvelka oli noin 36,3 biljoonaa dollaria eli 36 300 miljardia dollaria. Maa on ylivoimaisesti velkaantunein valtio maailmassa dollareissa mitattuna. Mainittakoon, että Yhdysvalloilla on enemmän velkaa kuin neljällä seuraavaksi velkaisimmalla valtiolla yhteensä. USA:n valtionvelka per asukas on noin 107 000 dollaria. Yhdysvaltojen julkisen talouden näkymät ovatkin kestämättömällä tiellä – yhä enemmän korkokustannusten nousun vuoksi. Suomalaisiin verrattuna summa on reilusti yli kolminkertainen.

Ennusteiden mukaan maa joutuu ottamaan seuraavan 10 vuoden aikana yli kolme biljoonaa (3000 miljardia) dollaria lisää velkaa, mistä aiheutuu velkasuhteen kasvaminen 130 prosenttiin BKT:stä. Liittovaltion velalle on olemassa lakisääteinen yläraja, mutta sitä muutetaan kongressin päätöksillä toistuvasti. Presidentti Trumpin toimien on arvioitu sysänneen Yhdysvallat tielle, missä liittovaltion velka kasvaa jopa suurvallalle kestämättömiin mittasuhteisiin.

Kun suljetaan ulkopuolelle liittovaltion velkaantuminen, niin Yhdysvaltain taloudella on mennyt kaikilla mittareilla arvioituna todella hyvin viime vuodet. Työllisyys, tuottavuus, talouskasvu ja inflaationtorjunta ovat olleet kasvukäyrällä. Suomenkin näkökulmasta tarkasteltuna positiivisella talouskehityksellä on merkityksensä, sillä Yhdysvallat oli vuonna 2023 Suomen tärkein kauppakumppani. Se sijoittui 15,5 miljardin euron viennin kokonaisarvolla Ruotsin ja Saksan edelle.

Toisen presidenttikautensa vuonna 2025 aloittanut Donald Trump ei pystyne talouden vauhtia juurikaan parantamaan. On arvioitu, että pikemminkin vaarana on talouden ylikuumentuminen tuontitullien, maahanmuuton kiristymisestä aiheutuvan työvoimapulan ja verouudistusten seurauksena. Tuontitulleista syntynee myös välillisiä vaikutuksia muualle. Kun halpoja kiinalaistuotteita ei enää kannata viedä Yhdysvaltoihin, ne kulkeutuvat todennäköisesti Eurooppaan. Tästä puolestaan seuraa, ettei vanhalla mantereella kannata valmistaa samoja tuotteita, jolloin ajaudutaan tuotannon lakkauttamisiin. Työttömyys kasvaa.

Julkisuudessa huomio on kiinnittynyt myös presidentin ja keskuspankin (FED) vastakkainasetteluun. Kysymys on erityisesti korkotason laskusta, jota Trump pitää välttämättömänä, mutta mihin keskuspankki ei ole ollut valmis. Länsimaisilla keskuspankeilla onkin toiminnassaan merkittävää itsenäisyyttä, sillä se on katsottu yhdeksi vakaan kansantalouden perusedellytykseksi. Juuri tätä asetelmaa presidentti on Yhdysvalloissa muuttamassa. Kesällä 2025 Trump ilmoitti, että hän erottaa Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnan jäsenen, mitä voidaan pitää merkittävänä virstanpylväänä Trumpin taistelussa keskuspankkia vastaan. Asiassa tultaneen näkemään oikeustaistelu, jonka lopputulos määrittelee keskuspankin tulevaa roolia.