Talouden suuret rattaat pyörivät maailmankaupan ympärillä ja sen sujuvaa toteutusta varten on vuonna 1995 perustettu WTO (World Trade Organization). Kyseessä on maailmanlaajuinen järjestö, jossa luodaan sitovin sopimuksin kansainvälisen kaupan sääntöjä sekä valvotaan niiden noudattamista. WTO:n tavoitteena on purkaa kaupan esteitä ja kaikenlaista syrjintää kaupan alalla, mutta valitettavasti tämä työ ei ole edennyt enää pitkiin aikoihin. Kauppajärjestön jäsenet tekevät päätökset yksimielisyyden periaatetta noudattaen.

Protektionismi toimii vastavoimana vapaakaupalle. Tähän liittyvät esimerkiksi presidentti Trumpin hallinnon toimet, joista käynnistyi kauppasota. Vuoden 2025 aikana Yhdysvallat ilmoitti yhä uusista tulleista koskien maahan tuotavia tavaroita. Kyse on kokonaisvaltaisesta toimintamallin muutoksesta, joka ulottuu niin perinteisiin vihollisiin kuin liittolaisiinkin. Erityisen huomion kohteeksi joutui Kiina, mutta myös EU on saanut osansa USA:n uusista tulleista. WTO onkin arvioinut, että kauppasodan seurauksena maailmankaupan kokonaisvolyymi tulee laskemaan.

Maailmankauppa näyttääkin juuri nyt elävän suurten muutosten aikaa. USA:n käynnistämä toimintamalli, missä tehdään maakohtaisia sopimuksia, vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi EU:n mahdollisuuksiin ajaa kauppapolitiikassa jäseniä koskevaa yhteistä linjaa. Kysymys on pohjimmiltaan vallasta ja sen käyttämisestä hajottamaan ”vastustajien” rivejä. ”America first” -politiikka näkyy konkreettisesti juuri nyt maailmankauppaa koskevissa uudelleenjärjestelyissä.

Toisaalla Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet vastustavansa sellaista kaupankäyntiä, joka rikkoo Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä ja periaatteita. SCO:n tärkeimpiä jäsenmaita ovat Kiina, Intia, Venäjä, Pakistan, Iran ja Valko-Venäjä. Näiden maiden erityinen huoli koskee toimia, jotka horjuttavat globaaleja toimitusketjuja. Kyse on vastareaktiosta Trumpin harjoittamalle kauppapolitiikalle, missä pyritään maakohtaisin tullein tekemään globaalista kaupasta Yhdysvaltojen intressit paremmin huomioivaa. Näyttää siltä, että Trumpin ajama politiikka onkin yhdistämässä muita maailmantalouden keskeisiä toimijoita saman sateenvarjon alle. Tällä kehityksellä tulee olemaan toteutuessaan merkittävä vaikutus myös turvallisuuskysymyksiin.

Myös Euroopan unioni on kyennyt rakentamaan vastavoimaa Yhdysvaltojen protektionismille. MERCOSUR- vapaakauppasopimus Etelä-Amerikan suuntaan ja pitkään valmisteltu vapaakauppasopimus Intian kanssa toimivat tästä hyvinä esimerkkeinä.