Venäjää ei voida pitää suurvaltana, jos tarkastellaan sen nykyistä väestöpohjaa. On myös arvioitu, että maan väkiluku saattaa romahtaa jopa yli kymmenellä prosentilla seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Tämä tilastokeskuksen (Rosstat) ennuste aiheuttaakin suurta huolta Venäjän johdossa, sillä maan väkiluku on ollut laskussa jo vuodesta 1994. Tuolloin maassa asui 149 miljoonaa ihmistä, mutta nykyisen Venäjän väkiluku on ainoastaan 146 miljoonaa. Maassa syntyy nyt vähiten lapsia 25 vuoteen.

Juuri ennen Ukrainassa käynnistynyttä sotaa Venäjä tilastoi pahimman, kylmän sodan jälkeisen väestöromahduksensa. Peräti lähes miljoona ihmistä kuoli – luonnollisen poistuman lisäksi – koronapandemian alun ja vuoden 2021 lopun välisenä aikana. Sen jälkeenkin venäläisten kuolleisuus on pysynyt korkeana, sillä maa aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuoden 2022 helmikuussa. Tilanteen vakavuutta kuvaa, että Venäjän tilastoviranomainen on lopettanut yksityiskohtaisten väestöennusteiden julkistamisen.

Presidentti Vladimir Putin on varoittanut, että Venäjä kohtaa vaikean demografisen haasteen. Ulostuloissaan hän kehottaa venäläisiä perustamaan suuria perheitä tilanteen korjaamiseksi. Ei ihme, sillä YK:n ennusteissa maan väkiluku saattaa romahtaa jopa puoleen nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä. Tilannetta pahentaa aivovuoto ulkomaille ja samaan aikaan alati vähenevä maahanmuutto.

Aivovuoto on ollut mittavaa. Kun ensimmäinen liikekannallepano julistettiin syksyllä 2022, lähti maasta kymmeniä tuhansia miehiä. Liikehdintä suuntautui mm. Georgiaan ja länsimaihin. Venäjän negatiivinen väestökehitys on Kremlille juuri nyt vakava kysymys. Erityisesti siksi, että pääsyy väestökatoon on alhainen elintaso ja myönteisten tulevaisuudennäkymien puute. Venäjästä onkin muodostunut tyyppiesimerkki ikääntyvästä yhteiskunnasta, jossa työikäinen väestö vähenee nopeasti.

Alueellisesti tarkasteltuna viimeiset kolme vuosikymmentä ovat ollut laajan muuttoliikkeen aikaa – väki on siirtynyt suuriin kaupunkeihin. Sen seurauksena ainoastaan tärkeimmät kaupungit – Moskova ja Pietari ympäröivine alueineen – ovat kasvu-uralla. Toki myös sellaiset alueet, kuten Kaliningrad, Tjumen Siperiassa sekä Krasnodar etelässä ovat seutuja, joilla väestö kasvaa. Väestökeskittymät pahentavat sosioekonomista epätasa-arvoa alueiden ja etnisten vähemmistöjen kesken.

Maahanmuutto Venäjälle on olematonta. Tilannetta eivät paranna julkisuuteen tulleet tiedot, missä jopa Aasiasta tulleita turisteja on pakkovärvätty sotaan. Sotatalouden käydessä kierroksilla maata vaivaa myös työvoimapula, kun Ukrainaan tarvitaan jatkuvasti parhaassa työiässä olevia miehiä. Sodan mahdollinen päättyminen korjaa tilannetta, mutta uusia ongelmia syntyy. Jo nyt on käynyt selväksi, etteivät sodasta palanneet miehet sopeudu helposti siviiliyhteiskuntaan. Erityisesti tämä koskee vankeja, joita on värvätty asevoimiin paljon. Sotilaiden paluu arkeen kasvattaa väkivaltarikollisuutta ja herättää turvattomuutta siviiliväestössä.