Tästä päivästä ovat löydettävissä tulevaisuuden avaimet, jos globaalia tilannekuvaa vain kykenee katselemaan ilman ennakkokäsityksiä. Valitettavasti mahdollistuu vain harvan ihmisen kohdalla, sillä matkan varrella hankittu elämänkokemus, tieto ja maailmankatsomus värittävät arvioitamme. Niin hyvässä kuin pahassakin. Globaali kuva saa myös tietyssä ajassa erilaisia painotuksia, joissa valtavirta pyrkii syrjäyttämään muut heikommin mediaotsikoihin päätyvät teemat.

Ilmastomuutoksen vastainen työ oli 2010-luvun megatrendi, mutta tällä vuosikymmenellä sen on julkisuudesta pitkälti syrjäyttänyt asevoiman käyttö valtioiden välisten ongelmien ratkaisemisessa. Ei ilmastonmuutos ole kuitenkaan ilmiönä kadonnut, sen enempää kuin laajamittaisten sotien mahdollisuus oli sitä edellisellä vuosikymmenelläkään.

Turvallisuutta voidaan perustellusti kutsua 2020-luvun megatrendiksi. Se lienee sitä kaikilla mittareilla mitattuna ja täyttää mediassa arkemme 24 tuntia vuorokaudessa – usein jopa henkiseen ahdistukseen asti. Lähes kaikki asiat on turvallistettu eli niille on rakentunut tai rakennettu turvallisuuteen yhdistyvä kytkentä. Osa perustuu todelliseen asiayhteyteen ja toinen osa puolestaan haluun kiinnittyä megatrendiin ja nauttia siihen liittyvistä eduista. Monissa tapauksissa kiinnittyminen johtaa nimittäin julkisten rahavirtojen ohjautumiseen edistettäväksi katsottavaan toimintaan.

Tämä sama logiikka voitiin havaita myös ilmastonmuutokseen liittyen, jolloin lähes kaikki asiat/toiminnot luokiteltiin länsimaisissa yhteiskunnissa megatrendin vaikutuspiiriin kuuluviksi. Tilanne johti ylilyönteihin ja saattoi pahimmillaan kääntyä tarkoitustaan vastaan. Sama logiikka pätee yhteiskunnan liiallisessa turvallistamisessakin.