Putinin fokus on jo pitkään ollut Euroopan suunnalla, missä Venäjä kokee tarvetta laajentua. Laajentumispolitiikan kenraaliharjoitukset pidettiin Georgiassa 2008 ja niitä jatkettiin Krimillä 2014. Tämän jälkeen alkoi mittava sotilaallisen voiman kasvattamiseen tähdännyt ohjelma, jonka lopputuotteet päätyivät Ukrainan aroille Javelin panssarintorjuntaohjusten ja droonien muokaroitavaksi tunnetuin seurauksin. Sotaromun kerääjille tulee riittämään työtä vuoksiksi eteenpäin.

Sodan jatkuminen ei olisi ollut mahdollista ilman strategista kumppanuutta Kiinan kanssa. Peking pitää venäläisen sotateollisuuden käynnissä toimittamalla kriittisiä komponentteja, joita tarvitaan erilaisissa aseissa ja asejärjestelmissä. Kiinan näkökulmasta Putin ei voi hävitä sotaansa, sillä se heikentäisi yhteisiä pyrkimyksiä Yhdysvaltain aseman kiistämisessä. Tämä muodostaa koko Pekingin poliittisen agendan ytimen, joten järjettömän tappamisen voidaan olettaa jatkuvan pitkälle tule-vaisuuteen. Toki taukoja voi tulla, mutta perusvire säilyy.

Toinen Venäjän strateginen kumppani on Pohjois-Korea. Maa oli ydinohjelmansa vuoksi pitkään kansainvälisessä paitsiossa, mutta Euroopan sotatapahtumien myötä diktatuurille aukesi mahdollisuus kytkeytyä ulkojäsenenä Kiinan ja Venäjän kumppanuusrakenteeseen. Kulutussota paljasti nimittäin tavanomaisen sotamateriaalin suuret tarpeet, joiden täyttämiseen erityisesti Pohjois-Korealla oli valmiuksia. Maa on toimit-tanut Venäjälle mittavat määrät mm. tykistön ampumatarvikkeita ja toimitukset jatkuvat edelleen. Yhteenkuuluvuuden osoituksena Kim Jong-un lähetti myös sotilaitaan Venäjälle taistelemaan vuonna 2024 Kurskin alueelle tunkeutuneita ukrainalaisjoukkoja vastaan. Tappiot olivat merkittäviä, mutta pohjoiskorealaiset sotilaat osoittivat kyvykkyytensä käydä maataisteluja vaikeissa olosuhteissa.

Pohjois-Korealla on käytössään ydinaseita, mikä tekee siitä kokoaan suuremman pelurin maailmanpoliittisella näyttämöllä. Se on ulkopuolisilta täydellisen suljettu maa, jonka kansa elää heikolla ravinnolla ja on valjastettu palvelemaan vain Kimin johtamaa dynastiaa. Pohjois-Koreassa ainoastaan eliitti voi hyvin, mutta sitäkin uhkaa päätyminen valtaapitävän perheen epäsuosioon, mikä takaa täydellisen lojaliteetin johdolle. Tästä lipeämisestä on seurauksena vain yksi rangaistus – kuolema – ja sitä käytetäänkin näytösluonteisesti aika ajoin. Maan tärkein kauppakumppani on Kiina.

Uskonnollisten johtajien hallitsema Iran on Moskova-Peking -akselin toinen merkittävä ulkojäsen. Iranin intressit kytkeytyvät erityisesti Israelin tuhoamiseen, mihin se on pitkään pyrkinyt tukemalla esimerkiksi Hamasia palestiinalaisalueilla ja Hizbollahia Libanonissa. Yhdysvallat on puolestaan edustanut Iranille jo 1970-luvun lopulta alkaen ”suurta saatanaa”, jonka vaikutusvalta maailmassa tulee Teheranin mukaan lopettaa. Tämä lähtökohta on toiminut erinomaisena tartuntapintana liittyä osaksi Pekingin ja Moskovan projektia, jonka tähtäin on uuden maailmanjärjestyksen rakentamisessa. Iranin tuki Venäjälle on ollut etenkin droonien osalta mittavaa koko Ukrainassa käynnissä olevan sodan ajan. Teheran koki ydinohjelmansa osalta takaiskun kesällä 2025, kun USA ja Israel onnistuivat tuhoamaan laajalti sen tuotantokapasiteettia. Keskusjohtoista maata ei ole kuitenkaan nujerrettu, vaan se odottanee tilaisuuttaan kostaa lännelle – erityisesti USA:lle ja Israelille.