Euroopan unioniin kuuluu 27 jäsenmaata, minkä lisäksi Euroopassa vaikuttaa myös joukko unioniin kuulumattomia valtioita – tärkeimpinä Iso-Britannia, Norja ja Sveitsi. Kyse on laajentumishakuisesta yhteenliittymästä, jonka koossapitävä liima on yhtä vahvaa kuin kansallisvaltioiden tahto toimia yhteisiksi koettujen asioiden edistämiseksi. Päätöksissä, joissa edellytetään yksimielisyyttä, ei näin suuressa ja lähtökohdiltaan poikkeavassa joukossa voi syntyä radikaaleja ratkaisuja.

Kyse on usein kaupankäynnistä, missä yhteisrintamassa pysyminen palkitaan muilla tavoin. Tämä on selkeästi havaittu mm. Ukrainan avustamiseen liittyen. Etenkin Unkari on vuosikaudet vastustanut päätöksentekoa, mutta taipunut siihen saatuaan vastineeksi taloudellisia hyötyjä. Unkarin suhteen vaikuttaa nykytilanteesta huolimatta vahva läntinen yhteys.

Unkari tukee Venäjää ideologisen yhteenkuuluvuuden lisäksi energiariippuvuuteen liittyvistä syistä. Hyvin saman kaltainen tilanne vallitsee myös Slovakiassa, jonka pääministeriltä Roberto Ficolta on kuultu vastaavaa retoriikkaa. Hän on myös vieraillut Moskovassa (v. 2024) Ukrainassa käynnissä olevan sodan aikana, mitä voidaan pitää poikkeuksellisena ratkaisuna suhteessa Euroopan unionissa vallitsevaan yleiseen linjaan. Muita sodan aikana Venäjälle ”eksyneitä” eurooppalaisia johtajia ovat Itävallan liittokansleri Karl Nehammer (v. 2022) ja Unkarin pääministeri Viktor Orban (v. 2024).

Koska Eurooppa ei ole liittovaltio, eikä siitä näytä sellaista muodostuvan, on yhteisen julkisuuskuvan rakentaminen erittäin vaikeaa – asiasta riippumatta. Kaikki kansallisvaltiot tarkastelevat tapahtumia itsekeskeisistä lähtökohdista, joiden yhteen-sovittamisesta muodostuu usein mittava kokouskaruselli. Myöskään onnistumisesta ei aina ole ennakkovarmuutta, mutta se tiedetään, että päätöksenteko kestää pitkään. Tämä toimintamalli sopii erittäin huonosti maailmaan, missä vaaditaan nopeutta ja kykyä joustaa tilannetekijöiden muuttuessa. Eurooppa voi päätöksentekokyvyn osalta   yllättää tosin myös positiivisesti, kun siihen on olemassa riittävä paine.

Turvallisuusnäkökulmasta tilanne näyttäytyy Euroopan osalta paremmalta. Puolustusliitto Naton jäsenmaita on nykyisellään 32, joista 23 on myös Euroopan unionin jäseniä. Kaikki Pohjoismaat kuuluvat puolustusliittoon. Kullakin jäsenvaltiolla on pysyvä delegaatio Brysselissä sijaitsevassa Naton päämajassa. Neuvosto on järjestön korkein päätöksentekoelin ja siellä tapahtuva päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen. Tämä vaatimus näytteli merkittävää roolia Suomen ja Ruotsin jättäessä jäsenhakemukset vuonna 2022. Turkista ja Unkarista muodostui hakemusten käsittelyssä haaste, jonka selättämisessä tarvittiin Yhdysvaltojen apua.