Siirtolaisuutta on välineellistetty etenkin Venäjän ja sen liittolaisten toimesta. Laajamittaista Ukrainassa vuonna 2022 alkanutta sotaa edelsi vaihe, missä Valko-Venäjältä kohdennettiin viranomaisten toimesta suuria laittomien rajanylittäjien joukkoja Puolan ja Liettuan rajoille. Tilanteen eskaloituminen johti voimakkaisiin vastatoimenpiteisiin, jolloin rajat sulkeutuivat. Millään sulkutoimenpiteillä ei kuitenkaan ole kyetty täysin estämään ihmisjoukkojen liikkeitä pitkähköillä maarajoilla.

Myös Suomi on varautunut nopeasti eskaloituvaan laittomien maahantulijoiden virtaan. Tuoreessa muistissa ovat vuosien 2015–2016 tapahtumat, jolloin maahamme saapui etenkin itärajan yli joukoittain laittomia maahantulijoita. On selvää, ettei tämä voinut tapahtua ilman Venäjän valtion myötävaikutusta. Niinpä täysimittaisen hyökkäyksen käynnistyminen Ukrainassa antoikin vauhtia uudelle lainsäädännölle, jolla välineellistettyä maahantuloa pyritään hillitsemään ja estämään. Hallituksen esityksen (HE 53/2024) perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

”Suomen turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomen lähialueilla on epävakaa ja sen ennustettavuus on heikentynyt. Useat eurooppalaiset maat ovat kohdanneet hybridivaikuttamista, joka on toteutettu muun muassa maahantulijoita välineellistämällä. Turvallisuusympäristön jännitteet heijastuvat Suomen rajaturvallisuustilanteeseen itärajalla. Suomi on ollut syksystä 2023 alkaen välineellistetyn maahantulon kohteena.”

Koska kaavailtu lainsäädäntö oli joiltain osin ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa, sen voimaansaattaminen edellytti Eduskunnassa 5/6 enemmistöä. Julkisuudessa puhuttiin ”käännytyslaista”, sillä tarkoitus oli olla vastaanottamatta itärajalla välineellistetyn maahantulon myötä Suomeen ohjattuja ”pakolaisia”.

Lain säätämisestä käytiin maassamme pitkähkö ja kiivas julkinen keskustelu, missä vastakkain olivat pragmaatikot ja kansainvälistä oikeutta puolustavat tahot. Demokratia toimi ja Eduskunta hyväksyi uuden lain heinäkuussa 2024. Laki saatettiin voimaan Tasavallan Presidentin päätöksellä yhden vuoden määräajaksi ja sen voimassaoloa jatkettiin kesällä 2025.

Välineellistettyyn maahantuloon liittyvä ongelmakenttä ei ole lähitulevaisuudessa

muuttumassa. Ilmiö tulee olemaan läsnä niin pitkään, kun Venäjällä on vallassa hallinto, jonka tavoitteena on alistaa naapurimaita hallintaansa. Edes Vladimir Putinin aikakauden loppuminen ei siis välttämättä muuta tilannetta. Välineellistetty maahantulo tarjoaa Venäjän suurvaltapyrkimyksille yhden merkittävän työkalun, jota myös käytetään häikäilemättä.