Koonnos – Kriisiytyvä maailma
| Kriisiytyminen – muutoksen arkipäivä | |
| Kriisiytyvä maailma | Vastakkainasettelun hyödyntämisellä on pitkät perinteet ja se kuuluu niin sisä- kuin ulkopoliittiseenkin keinovalikoimaan. Rakennetaan tietoisesti tunnetila, jossa ihmisen perustarpeet ovat uhattuina, sillä tuolloin alkaa syyllisten etsiminen. Vahvaa tunnetilaa edeltää usein mielipiteiden kärjistyminen ja vuorovaikutuksen rapautuminen. Kansallismielisyyden korostamiseen sisältyy usein myös polarisaation elementtejä ja taitavat poliitikot kykenevät rakentamaan viholliskuvia puolitotuuksista sekä valheista. Autoritaarisesti johdetuissa maissa tämän toteuttaminen on demokratioita helpompaa. Sosiaalisen median laaja käyttö vahvistaa polarisaatiokehitystä. Algoritmien myötävaikutuksella edistetään kuplautumista, jolloin vastakkaisille mielipiteille ja perusteluille ei löydy sijaa. |
| Hybridivaikuttaminen | Hybridivaikuttaminen on valtiollisten toimijoiden keinovalikoimaan kuuluvaa toimintaa, missä pyritään edistämään omia intressejä. Tästä syntyy puolestaan hybridiuhkia, jotka voivat kohdistua valtioon, yrityksiin tai kansalaisiin. Misinformaatiota ja disinformaatiota käytetään epäilysten ja epävarmuuden rakentamiseen vaikuttamisen kohteessa. Tämä tapahtuu pitkälti tekoälyn avustamana. Hybridisodankäynti edustaa puolestaan kehityksen ääripäätä, jolloin ollaan laajamittaista sotaa alemman asteisessa konfliktissa. Kiinan geopoliittiset intressit yhdistyvät Venäjän hallitsemaan Siperiaan. Se rajoittuu maantieteellisesti Kiinaan ja on luonnonrikkauksiensa osalta merkittävä alue. Tällä hetkellä Kiina hyödyntää Siperiaa ostamalla Venäjältä halpaa energiaa öljyn ja maakaasun muodossa. |
| Asevoiman käyttö | Asevoiman käyttö on arkipäiväistynyt kansainvälisten ongelmien ratkaisukeinona. Usein kyse on sotatoimista, joilla on rajattu tavoite. Iskut Iraniin ja Vuoristo-Karabakhin miehitys ovat hyviä esimerkkejä. Toisaalta näyttää myös siltä, että suurvallat ovat jatkossa valmiita asevoiman käyttöön uuden maailmanjärjestyksen rakentamisessa. |
| Kiina | Kiina on nopeasti kasvava sotilasmahti. Maalta löytyy maailman suurimmat asevoimat, joita uudistetaan merkittävin taloudellisin satsauksin. Työ koskee kaikkia puolustushaaroja. Maa on myös uudistanut ydinasearsenaaliaan ja kasvattaa sitä vahvasti. Taustalla vaikuttavat Ukrainasta saadut opit pelotteen toimivuudesta. Kiina valmistautuu valtaamaan Taiwanin lähivuosina. |
| Yhdysvallat | USA siirtää sotilaallista painopistettään Aasiaan, jolloin joukot Euroopassa vähenevät. Lähitulevaisuus näyttää muutoksen suuruuden. Sotilaallista voimaa keskitetään Indopasifiselle merialueelle, missä vahvistetaan strategisia kumppanuuksia. Kumppanimaita ovat erityisesti Australia, Intia, Japani ja Etelä-Korea. |
| Venäjä | Venäjän asevoimat ovat kiinni Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Joka kuukausi rekrytoidaan noin 30 000 uutta sotilasta korvaamaan tappioita. Maan sotilaallinen painopiste on Euroopan suunnalla ja paljon spekulaatioita on käynnissä Putinin seuraavasta peliliikkeestä. Baltia ja Suwalkin käytävä näyttäytyvät vahvoina kohteina asiantuntija-arvioissa. Maa jatkaa vahvasti myös ydinaseidensa kehittämistä. |
| Eurooppa ja Suomi | Eurooppa on lähihistoriansa vanki. Pitkään uskottiin, ettei laajamittainen sota ole maanosassamme mahdollinen. Tämä johti laiminlyönteihin puolustuksessa (pl. Suomi) ja heikkoon sotilaalliseen suorituskykyyn. Euroopan uusien sotilaallisten kykyjen kehittämistä vaikeuttavat maiden väliset ristiriidat – niin uhkakuvassa kuin materiaalisissakin kysymyksissä. |