Suomi – talousnäkymä
| Suomi – talousnäkymä | |
| Julkiset menot ja BKT | Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Euroopan korkeimpia. Tämä johtuu siitä, että talous ei ole kasvanut pian kahteen vuosikymmeneen, mutta julkisia menoja lisätään poliittisin päätöksin jatkuvasti. Positiivistakin kehitystä on tapahtumassa. Syksyllä 2025 eduskuntapuolueet pääsivät parlamentaariseen sopuun niin sanotusta ”velkajarrusta”, jolla julkiset menot pyritään saamaan hallintaan. Ainostaan Vasemmistoliitto jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle. |
| Yhteys demokratiaan | Demokratia toimii hyvin suotuisan taloustilanteen vallitessa – yhteiskunta kykenee täyttämään ihmisten odotukset. Talouden alamäki puolestaan lisää kansalaisten turvattomuutta. Yhteiskuntarauhaa ostetaan heikossa taloustilanteessa lainarahalla. Suomessa tämä toimintamalli onkin johtanut julkisyhteisöjen velan räjähdysmäiseen kasvuun. Valinta heikentää maamme luottokelpoisuutta ja lisää lainanhoitomenoja. Samalla kapenee demokraattisen päätöksenteon todellinen vaikutusmahdollisuus kansallisesti tärkeinä pidettyihin asioihin. Ihmiset olettavat, että demokraattiset instituutiot kykenevät ratkomaan arjen ongelmia. Kun näin ei heikon taloustilanteen vuoksi käy, syntyy tilaa sellaisille poliittisille voimille, jotka lupaavat muutosta. Tätä tapahtuu Euroopasta paljon – Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Britanniassa ja monissa muissa maissa. Mitä vaikeampi taloustilanne on, sitä joustavampia toimintamalleja tarvittaisiin ongelmien ratkaisussa. Valitettavasti julkiset menot ovat kuitenkin laajalti säädösperusteisia, joten käytännön jousto on erittäin vaikeasti toteutettavissa. |
| Yhteys turvallisuuteen | Kokonaisturvallisuuden edellyttämät taloudelliset panostukset ovat kasvaneet yhteiskunnan monimutkaistumisen myötä. Ei riitä, että varaudutaan perinteiseen sotaan, vaan yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on kyettävä suojaamaan sabotaasilta ja kyberhyökkäyksiltä. Perinteiseen sotaan varautuminen elää myös kasvavien kustannuspaineiden alla. Natossa on päädytty tavoittelemaan 5 % BKT-tasoa vuoteen 2035 mennessä, josta 1,5 % voi muodostua puolustusta tukevista investoinneista. Tällä hetkellä kaikki jäsenmaat eivät ole saavuttaneet edes 2 % tasoa, joten lisäsatsaus on mittava. Lisäpanostukset puolustukseen eivät kuitenkaan tuota Euroopassa laajaa nostetta muuhun talouteen menojen henkilöstöpainotteisuuden takia. Tämä on seurausta siirtymisestä ammattiarmeijoihin. Suomessa tilanne poikkeaa valtavirrasta asevelvollisuusjärjestelmämme rakenteen vuoksi. On ennustettavissa, että voimakkaasti kasvavat puolustusmenot tulevat herättämään laajaa poliittista keskustelua, muun julkishallinnon toimiessa mittavien kustannusten vähennyspaineiden alla. Kun sotatoimet Ukrainassa joskus päättyvät, vastakkainasettelu tulee konkretisoitumaan poliittisessa kentässä. |