Kognitiivinen sota
Fyysisen vaikuttamisen ohella tekoälyaikakauden uhat ja mahdollisuudet liittyvät ihmismieleen. Paljon puhutaan kognitiivisesta sodankäynnistä, jonka yksiselitteinen määrittely on kuitenkin vaikeaa. Pelkistetysti kyse on siitä, että ihmismieli katsotaan taistelukentäksi, jossa pyritään muuttamaan ajattelua ja ohjaamaan sen myötä toimintaa. Kognitiivista sodankäyntiä voidaan pitää strategisena työkaluna, missä vaikutetaan ihmisten ajatteluun, ymmärtämiseen ja lopulta konkreettiseen toimintaan. Tyypillistä on, että hyökkääjä pyrkii käyttämään operaatioissaan uusinta teknologiaa siten, etteivät kohde tai siihen liitetyt suojaustoimet havaitse vaikutusyritystä.
Autoritaariset valtiot – kuten Venäjän ja Kiina – käyttävät tekoälyä ja muita uusia teknologioita etujensa ajamiseen päivittäin. Venäjän kognitiivisen sodankäynnin tavoitteena on murtaa läntisen Euroopan valtioiden sisäinen yhtenäisyys. Se toteutetaan misinformaatiolla ja disinformaatiolla, joiden vaikutuksesta ihmiset eivät enää erota todellisuutta tarinoista. Syntyy epäilyn kierre, jossa kanssaihmisiin, viranomaisiin, puolustuskykyyn ja ylipäätään yhteiskunnan toimivuuteen ei enää luoteta. Tämä johtaa kansakuntien sisäiseen hajaannukseen ja helpottaa Venäjän tavoitteiden saavuttamista. Ne puolestaan liittyvät alueelliseen laajentumiseen ja vaikutusvallan kasvattamiseen Euroopassa. Kognitiivisella sodankäynnillä voidaan siis onnistumisen myötä saavuttaa paljon ilman väkivaltaa.
Kognitiivisen sodankäynnin vaikutuspiirissä ei ole yhdentekevää, miten muodostamme käsityksen ympärillämme olevasta maailmasta. Suurta murrosvaihetta kuvaa hyvin se, että tutkimusten mukaan kiinalaisesta Tiktokista tuli jo vuonna 2023 suomalaisten nuorten tärkein uutismedia, Sen jälkeen Tiktok on vain vahvistanut asemaansa tiedonhankinnan alustana ja jättänyt muut uutislähteet kauas taakseen. Uutismedian liiton teettämä kyselytutkimus kertoo, että nyt jo yli puolet 13–18 vuotiaista nuorista seuraa uutisia Tiktokista. Jopa 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi saavansa kaikki tai ainakin lähes kaikki tarvitsemansa uutiset Tiktokista. Luku on huolestuttavan suuri ja altistaa nuoret disinformaatiolle.
Perinteinen ajattelu on lähtenyt siitä, että avoin yhteiskunta takaa ihmisten käyttöön monipuolisesti informaatiota ympäröivästä maailmasta ja Suomesta. Näistä perusasioista on kuviteltu syntyvän tilanne, missä jokainen voi muodostaa käsityksensä tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuudesta. Sen on puolestaan uskottu kanavoituvan demokraattisessa prosessissa äänestämisen myötä kansalliseen ja EU-tason päätöksentekoon. Nykytilanteessa näyttää kuitenkin siltä, että tämä lähtökohta on vesittymässä nopeasti. Uutistarjonnan yksipuolistumisen myötä kuljemme myös länsimaissa kohti autoritarisista valtioista tuttua toimintamallia, missä vahvasti kontrolloidulla ja manipuloidulla informaatiolla ohjataan ihmismassoja.
Yhdysvalloissa Tiktokiin liittyvät riskit on tunnistettu. Pitkän muutosprosessin jälkeen presidentti Trump hyväksyi syyskuussa 2025 sopimuksen, jolla kiinalaisyhtiön Yhdysvalloissa sijaitsevat toiminnot siirretään amerikkalaiseen hallintaan. Tätä lopputulosta edelsi vuonna 2024 säädetty laki, joka edellytti, että 80 % Tiktokia Yhdys-valloissa operoivasta yhtiöstä siirretään muuhun kuin kiinalaiseen omistukseen. Jos näin ei olisi tapahtunut, olisi toiminta kielletty. Euroopassa ei olla päästy vastaavaan, mutta EU on määrännyt vuonna 2025 peräti 530 miljoonan euron sakot Tiktokille eurooppalaisten käyttäjien tietoturvan rikkomisesta. Tutkinnan aikana yhtiö myönsi toimittaneensa eurooppalaista dataa Kiinaan.
