Kiinan globaali vaikutus tuo oman lisänsä myös suomalaiseen geopoliittiseen kenttään. Kiinariippuvuus on termi, jolla asioiden nykytilaa maanosassamme usein kuvataan. Länsimaissa on vasta hiljattain kirkastunut Kiinan nousu dominoivaan asemaan erityisesti kriittisten raaka-aineiden tuotannossa ja jalostuksessa. Etumatka on merkittävä, sillä Kiinan hallussa on esimerkiksi 85 % harvinaisten maametallien jalostuksesta. Niitä käytetään mm. tuulivoimaloiden ja älypuhelinten valmistusprosesseissa.

Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa on käynnissä toimenpiteitä, joilla pyritään korjaamaan huonoa tilannetta, mutta niiden toteuttaminen kestää. Kiina on päässyt dominoivaan asemaansa pitkän aikavälin määrätietoisen työn tuloksena ja globaalien riippuvuuksien rakentuminen on maan kansallinen etu. Niitä voidaan käyttää jatkossa vipuvartena muiden tärkeinä pidettyjen asioiden edistämisessä.

Harvinaiset maametallit vaikuttavat siihen, että Suomi on Ruotsin ohella noussut geopoliittisen valokeilaan, kun EU pyrkii vähentämään kiinariippuvuuttaan. Kummassakin maassa on todennettu merkittäviä harvinaisten maametallien esiintymiä ja julkisessa keskustelussa herätellään toiveita näiden esiintymien kaupallisesta hyödyntämisestä. Kiinariippuvuuden vähentämisen ohella tavoitteena on luonnollisesti myös merkittävän kansantaloudellisen nosteen synnyttäminen, jolloin Suomenkin talous voisi näiden esiintymien myötä saada merkittävän kasvuruiskeen. Kaivostoiminnan käynnistäminen ei kuitenkaan vertaudu muuhun liiketoimintaan, vaan kaivoksen avaaminen ja jalostustyön aloittaminen vaativat runsaasti aikaa sekä pääomia.

Globaalisti tarkasteltuna Eurooppa tai Suomi eivät näyttele geopoliittisesti suurtakaan roolia. Euroopan suunta on toki tärkeä esimerkiksi Venäjälle, joka tiedostaa vaikutusvaltansa katoavan Aasiassa nousevan Kiinan myötä. Kiinalle kysymys on kuitenkin vain yhdestä markkina-alueesta, jonka ostovoima on nykyisellään kuitenkin kohtuullinen. Pitääkseen maanosamme otteessaan, Kiina pyrkii välttämään sitoutumista Euroopan unioniin ja asioi mieluummin yksittäisten kansallisvaltioiden kanssa. Tässä on saavutettu myös menestystä mittavien investointien myötä. Kiina on sijoittanut paljon pääomia esimerkiksi itäiseen Eurooppaan kuuluviin maihin, kuten Unkariin ja Serbiaan.